Miten opin ranskaa: Matkani 8 vaiheessa

Uskoisitko, jos kertoisin, että ranskan kielen opiskelu toi minulle työpaikan Pariisin muotimuseosta?

Ja että se johti tapaan tulevan aviomieheni? Ja salli minun asua asunnossa, josta avautui näköala Seinen joelle ja kuuluisalle Notre-Damen katedraalille!

Olen kiitollinen ranskan kielelle monista elämäni ihmeellisistä kokemuksista.

Ranskan opiskelu voi avata sinulle lukemattomia ovia. Tässä jaan tarinan siitä, miten opin ranskaa ja odottamattomalta vaikuttaneelta matkalta, jolle se minut vei. Tarjoan myös vinkkejä ja ideoita, joita keräsin jokaiselta vaiheelta, ei vain ranskan oppimiseen, vaan myös työmahdollisuuksien löytämiseen Ranskasta.

Vaikka ranskanoppimismatkasi ei seuraakaan täsmälleen samaa reittiä, voit matkia menestykseni oppiaksesi ranskaa strategisesti ja nopeasti mistä päin maailmaa tahansa.

1. Aloitin ranskan opiskelun (tai niin luulin)

Olin aina unelmoinut pääsevästi joskus Pariisiin, ja juuri tämä ihastus sai minut haluamaan opiskella ranskaa.

Mahdollisuus – tai joskus vaatimus – opiskella toista kieltä vielä koulussa on etu, jota ei pitäisi väheksyä, ja minä tartuin siihen täysin rinnoin.

Valitettavasti, huolimatta siitä että sain pelkkiä kymppejä, olin ranskan kunniamaininnan jäsen ja osallistuin lukion ranskan kerhoon, valmistuin lukiosta tietäen melkein olemattoman vähän ranskaa. Lisäksi ääntämykseni oli aivan kauhea!

Miten tämä oli mahdollista neljän vuoden ranskan opiskelun jälkeen? Ja mitä se voi kertoa meille ranskan oppimisprosessista?

Ensinnäkin, lukiolaiset voivat helposti hajaantua murrosiän moniin tunteisiin, sosiaalisiin paineisiin koulussa ja jopa motivaation puutteeseen. Teini-iässä on vaikea olla olematta itsetietoinen, ja kielen oppiminen vaatii vapautta ja luottamusta tehdä virheitä.

Joten vaikka olisitkin jo kaukana lukiosta, älä koe olevasi etukäteen alakynnessä. Olet varmaan kuullut, että mitä aiemmin aloittaa toisen kielen opiskelun, sitä helpompi se on – ja tämä on tietyssä määrin totta.

Mutta aikuisena oppijana olet luultavasti itsevarmempi ja tietoinen omista oppimistarpeistasi ja -tavoitteistasi. Lisäksi sinulla on sisäinen intohimo oppia ranskaa, eikä pelkkä arvosana paina päälle.

Toinen asia, joka tekee lukion ranskan opiskelusta vaikeaa, on se, että hyvät arvosanat on helppo saada pienellä opiskelulla ja ulkoaopettelulla, mutta paljon vaikeampaa on soveltaa oppimaansa luokkahuoneen ulkopuolella.

Loppujen lopuksi lopullinen tavoite on ranskan kielen käyttö, ei pelkkä muutaman koulukokeen läpäisy.

Tarkastellessa asiaa jälkikäteen, suurin neuvoni sinulle on tehdä ranskasta osa jokapäiväistä elämääsi aivan alusta alkaen. Pelkkään oppitunteihin ja harjoituksiin luottaminen ei riitä. Ranskaan uppoutuminen on ainoa tapa päästä sujuvuuteen ja niellä työsi hedelmät.

Voit itse asiassa aloittaa tämän prosessin mistä tahansa. Kaikki mitä tarvitaan, on ympäröidä itsesi aidolla ranskankielisellä medialla, kuten television, radion ja elokuvien parissa.

2. Aloitin alusta yliopistossa

Lukiosta valmistuttua suuntasin suoraan yliopistoon opiskelemaan englannin kirjallisuutta.

Tiesin, että minun tuli täyttää yleissivistävien opintojen vaatimus vähintään keskitasoisesta toisesta kielestä. Mietin rauhassa, yrittäisinkö päästä suoraan alkeiskurssien yli ja suorittaa vain keskitasoiset kurssit täyttääkseni vaatimuksen ajoissa.

Vaikka olin opiskellut ranskaa lukiossa, päätin aloittaa alusta yliopistoni tarjoamilla perusteellisimmilla ranskan kursseilla. Tämä osoittautui yhdeksi parhaista päätöksistäni koskaan!

Kaikkien tulisi muistaa, että on täysin hyväksyttävää, jos joutuu aloittamaan alusta.

Alusta aloittaminen vahvisti aineistoa ja selkeytti aiemmin väärinymmärrettyjä käsitteitä. Lisäksi olin tällä kertaa päättänyt parantaa ranskan taitojani.

Kun olin täyttänyt kielivaatimuksen, olin jo niin mukana kieliosastolla, että päätin suorittaa ranskan sivuaineen. Pääsin suorittamaan edistyneet ranskan kurssit ja aloittamaan todella mielenkiintoisia kursseja ranskalaisesta kirjallisuudesta ja elokuvista. Nämä kurssit tekivät ihmeitä kuullunymmärtämis- ja lukutaitoni kanssa.

Päädyin myös tekemään itsenäistä opintoja, joissa opetin ranskan kurssia Savoiessa, Ranskan departementissa, professorini valvonnassa, mikä auttoi puhumistaitojani.

Jos et itse ole tällä hetkellä yliopisto-opiskelija, muista, että useimmat yliopistot sallivat paikallisten asukkaiden osallistua kursseille kuuntelijana pientä maksua vastaan, joten sinun ei tarvitse olla opiskelija päästäksesi paikallisen yliopiston ranskan kursseille.

Et saa pelkästään jäsenneltyä, yliopistotasoista ranskan koulutusta, vaan voit myös keskittyä ranskan oppimisen erityisaloihin, joita yleisemmät kurssit eivät kata. Itse asiassa suosittelen erityisesti etsimään ranskan ääntämisen kurssia, jos paikallinen yliopistosi sellaisen tarjoaa.

Tämä oli hyödyllisin ranskan kurssi, jonka koskaan suoritin, sillä kamppailin ääntämisen kanssa enemmän kuin minkään muun asian kanssa. Se on myös yksi niistä kielenkäsitteistä, joita on paljon helpompi oppia kasvotusten opettajan kanssa verrattuna online-oppimiseen.

Professorini ei vältellyt saamasta minua tekemään hauskoja kasvoja ja ääniä koko luokan edessä oppiakseni ääntämään tiettyjä sanoja, ja useiden viikkojen jälkeen arkuuteni aksenttini takia oli täysin poissa.

Vastaankin kaiken pelon kuulostaa typerältä oli minun mahdollista parantaa aksenttiani, ja lähdin kurssilta itsevarmempana kuin koskaan.

Kaiken kaikkiaan yliopiston ranskan kurssini olivat vaikeita mutta hauskoja, ja professorini olivat niin taitavia ja mahtavia, että opin valtavasti. Valmistuin yliopistosta hyödyllisillä ranskan taidoilla ja olin ylpeä siitä, vaikka en vieläkään sanoisi olevani sujuva.

3. Sain Ranskan viisumin ja työpaikan

Pikakelataan useita vuosia eteenpäin, juuri sen jälkeen kun olin täyttänyt 24 vuotta, ja päätin jättää työni Yhdysvalloissa ja matkustaa maailmalla, mitä olin aina halunnut tehdä. En itse asiassa aloittanut Ranskasta – aloitin Italiasta – mutta väistämättä päädyin sinne, missä olin aina unelmoinut asuvani: Pariisiin.

Saavuin au pair -viisumilla opettaen kotikoulutetuita lapsia. Vaikka tilanteeni oli ainutlaatuinen – useimmat au pairit huolehtivat vain lapsista ennen ja jälkeen koulun – suosittelen tätä reittiä, jos mietit, kuinka saada Ranskan viisumi.

Muutaman kuukauden Ranskassa olon jälkeen sain mahtavan työn Le Palais Gallierassa (Pariisin kansallisessa muotimuseossa). Olen varma, että sain työn, koska puhuin sekä englantia että ranskaa ja minulla oli kokemusta museotyöstä.

Paris Musées (Pariisin museot) on mahtava työnantaja, ja he palkkaavat monia ulkomaalaisia, joten tutki heidän verkkosivujaan, jos olet kiinnostunut.

Jos museotyö ei ole sinulle, niin niille, jotka etsivät työtä Ranskasta, on saatavilla monenlaisia mahdollisuuksia, jos olet valmis tekemään tutkimustyötä. Kuten vihjasin aiemmin, anna itsellesi etu ilmaisemalla selvästi, että osaat myös englantia.

4. Upouduin erityyppiseen ranskaan

Sekä au pair -työni että museotyöni olivat olennainen osa viestintätaitojeni laajentamista. Ja hyvä uutinen on, että voit matkia samanlaista oppimista, vaikka et tällä hetkellä asuisi tai työskentelisi ranskankielisessä ympäristössä.

Au pairina, vaikka opetinkin lapsia englanniksi, oli minulle erittäin hyödyllistä kuunnella heidän ranskaansa oppituntien ulkopuolella. Lapset olivat tietysti äidinkielisiä puhujia, mutta puhuivat ikänsä vuoksi alempitasoista ranskaa.

Tästä syystä suosittelen kuuntelemaan lasten ranskalaista musiikkia, katsomaan lastenelokuvia ranskaksi ja lukemaan ranskalaisia lastenkirjoja. Lapsuudenelokuvien, kuten "Tuhkimo" ja "Shrek", dubatut versiot ovat aina hyvä paikka aloittaa:

Periaatteessa mikä tahansa lasten media on loistava tapa nostaa ymmärtämistaitojasi ilman, että tunnet itsesi ylityöllistetyksi tai eksyksi.

Museossa työskentelyssä opin ammattimaista ranskaa kommunikoidessani kollegoitteni ja yleisön kanssa. Sen lisäksi jouduin täyttämään ranskalaisia lomakkeita, lukemaan ranskalaisia kylttejä ja käyttämään ranskaa joka kerta, kun lähdin kotoa.

Tämä uppoutuminen oli korvaamatonta ja sain arvokkaita kulttuurillisia oppeja, altistuin erilaisille aksenteille käydessäni muualla Ranskassa ja opin slangiä ja puhekieltä.

Jos et voi upottautua ranskankieliseen työhön tai päivittäiseen ranskankieliseen elämään, harkitse tapoja simuloida sitä uppoutumiskokemusta, vaikka se olisi vain tunti tai kaksi päivässä.

Esimerkiksi kokeile liittyä paikalliseen ranskan kerhoon, katsoa ranskalaisia elokuvia tai jopa lukea ranskalainen romaani.

Äläkä unohda yhtä tärkeimmistä asioista, jotka huomasin asuessani Ranskassa: suurin osa ihmisistä oli ystävällisiä, kun puhuin ranskaa ja tein virheitä, ja työtoverini ja yleisö olivat kiinnostuneita siitä, mistä olin kotoisin, eivätkä tuominneet minua epätäydellisestä puheestani.

Joten älä välttele oikean maailman keskusteluita ranskan puhujien kanssa. Odota niitä innolla tilaisuutena rakentaa taitojasi ja itseluottamustasi.

5. Lisäsin mukaan toisen ranskan kurssin

Viisumivaatimuksena minun piti ilmoittautua ranskan kurssille asuessani Ranskassa. Valitsin ELFE-kielikoulun ja suosittelen sitä lämpimästi kenelle tahansa, joka suuntaa Pariisiin. Heidän opetussuunnitelmansa on fantastinen ja opettajani oli mahtava.

Kurssilla käyminen muiden ei-äidinkielisten ranskan puhujien kanssa auttoi jälleen harjoittelemaan ilman pelkoa virheistä, sillä olimme kaikki samassa veneessä.

Se oli myös erittäin hyödyllistä, että sain jälleen jäsenneltyjä, progressiivisia oppitunteja ja paikan kysyä kaikki päivittäisen uppoutumiskokemukseni herättämät kysymykset.

Esimerkiksi voin kysyä opettajaltani fraasista, jonka kuulin kadulla enkä ymmärtänyt, tai siitä, miksi ihmiset joskus ymmärsivät minut väärin, kun käytin tiettyä sanaa.

Hänen korjauksensa ja opetuksensa olivat korvaamattomia minulle, ja niistä oli vielä enemmän hyötyä, koska pystyin soveltamaan niitä heti, kun lähdin luokasta ja olin taas Pariisin kaduilla.

Riippumatta siitä, missä asut, on aina mahdollisuuksia käydä arvokkaita ranskan kursseja. Toisin kuin ensimmäisillä ranskan kursseillasi, nyt sinun tulisi etsiä sellaisia, jotka auttavat sinua rakentamaan käyttämiisi uppoutumistekniikoihin. Tässä vaiheessa kaikki alkaa loksahtaa kohdalleen ja sinun tulisi tuntea itsesi siirtyvän yläkeskitasolta edistyneelle tasolle.

6. Rakastuin ranskaksi

Jossain Pariisin-kokemukseni matkalla tapasin nykyisen aviomieheni, Javierin, ranskalaisen kokki (joka on itse asiassa kolumbialainen, mutta syntynyt Pariisissa – tarina toiseen kertaan). Seurustelimme noin vuoden ja menimme naimisiin rakkauden kaupungissa, kuin satumaista totta.

Ranskani parani huomattavasti hänen kanssaan seurusteltuani, koska minulla oli vihdoin läheinen ihminen, joka saattoi korjata minut ja auttaa kielitaidoissani päivittäin.

Kuitenkin aviomieheni puhuu myös englantia, joten meidän piti alussa tehdä tietoista työtä käyttääksemme usein ranskaa, jotta pääsin harjoittelemaan.

Tiedän, kuinka uskomattoman onnekas olin – eivät kaikki päädy ranskalaiseen romanssiin. Mutta kuka tahansa pystyy löytämään äidinkielisen puhujan, jonka kanssa harjoitella.

Riippumatta siitä, missä asut, on runsaasti online-keskustelufoorumeita, paikkoja löytää kirjekaveri tai paikallisia Meetup-tapahtumia, joista voit löytää ranskankielisen kaverin.

Tällainen harjoittelu äidinkielisen puhujan kanssa on välttämätöntä, jos haluat huomata ranskan virheesi ja kehittää luontevalta kuulostavaa puhetta.

7. Löysin sujuvuuden sieltä missä vähiten odotin

Ei kovin kauaa häiden jälkeen, aviomieheni ja minä muutimme Kolumbiaan, koska minulla oli ongelmia Ranskan viisumin uusimisessa.

Kuten sanoin, aviomieheni on syntynyt Ranskassa, mutta hänellä ei ole Ranskan kansalaisuutta, mikä on, kuten aiemmin mainitsin, tarina toiseen kertaan. Siksi en voinut saada Ranskan puolisoviisumia.

Ajattelimme, että voisin kokea osan kolumbialaisesta kulttuurista, tutustua uusiin appivanhempiini ja oppia hieman espanjaa, joten pakkasimme laukkumme ja suuntasimme Etelä-Amerikkaan.

Etsiessämme sopivaa kaupunkia, jossa aviomieheni voisi avata ravintolansa, asuimme appivanhempieni luona kaksi kuukautta. He eivät puhu englantia, enkä minä tiennyt espanjaa muuttaessani ensimmäisen kerran Kolumbiaan, mutta me kaikki puhuimme ranskaa.

Tässä on hauska osuus: kahden kuukauden yhteisasumisen jälkeen ranskani oli parempi Kolumbiassa kuin koskaan Pariisissa! Puhuin sitä kirjaimellisesti 24/7 noina kahdena kuukautena, mikä oli juuri se tarvittava työntö sujuvuuteen.

Skypatessani ystävieni kanssa Ranskassa ja tavattaessani appivanhempiani usein, harjoittelen ranskaa edelleen usein, ja tämä on ollut ratkaisevan tärkeää tasoni ylläpitämisessä.

En voi tarpeeksi korostaa, kuinka tärkeää on löytää tapoja harjoitella ranskaa, jotta et menetä sitä.

Lopulta olen oppinut, että riippumatta siitä, missä opiskelet ranskaa, on aina asioita, joita voit parantaa, ja että jatkuva harjoittelu on ainoa tapa tehdä se. Sillä ei ole väliä, missä päin maailmaa olet, mitä enemmän puhut ranskaa, sitä parempi ranskasi on.

8. En koskaan lakkaa oppimasta (ja uudelleenoppimasta ranskaa)

Olen varma, että luettuasi nämä seitsemän ensimmäistä vaihetta, luulisi minun olevan täysin sujuva ranskassa eikä kukaan koskaan epäilisi minun olevan ranskalainen. Ja olisit väärässä.

Näyttää siltä, että ranskalaisten sanojen ja fraasien unohtaminen on paljon helpompaa kuin niiden oppiminen, joten minun on jatkuvasti harjoiteltava.

Yksi tapa, josta pidän, on katsella aitoja ranskankielisiä videoita, kuten YouTubea ja elokuvatrailereita. Teen tätä itse Lingflixillä:

Sujuvuuteen ranskassa ei ole yhtä tietä. Tarina siitä, miten opin ranskaa, saattaa näyttää hyvin erilaiselta kuin sinun tarinasi. Mutta yleiset oppitunnit auttavat sinua löytämään oman polkusi, ja matka saattaa muuttaa elämääsi tavoilla, joita et olisi osannut kuvitellakaan.